.. näin kommentoi Sofia kun käytiin tänään koko porukka ( miinus Anders) tutkituttamassa vuorostaan minun keuhkojani. On nimittäin ääni hävinnyt tai ei nyt ihan hävinnyt vaan muuttunut variksen kraakunnaksi. Lapset alkavat olla jo terveitä, Antonin korvatulehduskin tuntuu parantuneen.

On muuten ihan hirveää kun pitäisi olla hiljaa, puhumatta, jotta parantuminen pääsisi käyntiin. Ole täällä sitten puhumatta kun Anton esittelee minulle jokaista käteen osuvaa esinettä: "Tää, tää". Ja Sofia puolestaa puhuu kokoajan kuin papupata. Rankkaa on kun äiti sairastaa.