Sofia voi jo paremmin, ja oli jo eilen päiväkodissa, samoin tänään. Ihanaa että meidän iloinen tyttö palasi takaisin! Yöt on vaan edelleen tosi levottomia, mutta niinhän ne ovat olleet siitä lähtien kun Sofia aloitti päivähoidossa. Inhottavaa kun on itse just saamassa flunssan ja väsyttää ja palelee. Viime yönäkin kahteen mennessä olin käynyt paijaamassa jo kolme kertaa... Nyt väsyttää.

Kipeänä ei ruokakaan maistunut. Tässä alkaa jo jogurtti mennä... ainakin osittain myös suuhun.

Pitäisi tehdä tilastomatematiikan laskuja, mutta täällä mä vaan kirjoitan. Olisi ehkä ollut järkevämpää suorittaa se kurssi silloin opintojen alussa... Mulla on tilastomatikan kakkoskurssi tehtynä ja arvosana 5- (5 on paras). Nyt sitten väkerrän ykköskurssia otsa (tuskan)hiessä. Kunpa mulla olisi liikkunut jotain järkeä päässä silloin kymmenen vuotta sitten! Toisaalta mä olen kyllä ajatellut asian niin, että en olisi tässä jos olisin valmistunut ajallaan. Silloin olisin varmaan mennyt töihin päiväkotiin ja tuskin olisi tullut mieleen lähteä etsimään omia rajoja jollain toisella alalla. En varmaan olisi ikinä päässyt tekemään Kimuranttia jne. Nyt sitten on minun kohdallani oikea hetki saada jotkut paperit, että on edes joku koulutus. Ja tarkoituksena ei todellakaan ole edelleenkään mennä töihin päiväkotiin, ei, älkää pelätkö! 

Palapelit on tällä hetkellä tosi pop. Ennen nukkumaanmenoa on vielä otettava yksi "erä". Nuppipelit alkaa vaan olla liian "helppoja" ja ihan oikeat liian vaikeita...

Viikonlopuksi ollaan lähdössä Kouvolan suuntaan. Kummipoikani Teemu täyttää 15 vuotta, ja lauantai-iltana meillä on mun ystäväpiirin vuosittainen virallinen kokoontuminen. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös miehet on kutsuttu mukaan. Samalla juhlitaan Outin ja Samin tupareita Kuusaalla. Sofia saa viettää lauantai-illan Jussin ja Minnin kanssa, jotka siis myös lähtevät Rautsikkaan.

Nyt on ihan pakko alkaa tehdä noita kouluhommia, ei ne haaveilemalla valmiiksi tule... Isänpäivää odotellessa Sofia taitaa nunnuttaa ja sanoa: "Puss puss Pappa!"