Nyt kyllä saattaa käydä niin että äitienpäivänä minut palkitaan jollain äitiyden kunniamerkillä, sillä olen ottanut askeleen kohti kunnon äitien joukkoa. Olen nimittäin ommellut Sofialle naamiaisasun päiväkodin pääsiäisjuhlaan. Ja tunnustan olen aivan järjettömän ylpeä siitä että a) ylipäätään sain ommeltua kasaan edes jonkinlaisen viritelmän b) siitä tuli aika söpö. Nyt enää sydämentykytyksiä aiheuttaa se että pysyykö puku kasassa Sofian juhlat, sillä tarkoitus olisi viedä puku vielä käsityönopettajalle, jotta saisin tililleni 2,5 opintoviikkoa. Multa puuttui käsityön kurssin lopputyö eli rooliasu, joka tässä näin näppärästi tuli tehtyä.

Ei mutta oikeasti.. Ei se ompeleminen ollutkaan niin vaikeaa kun olen aina luullut. Mulla oli hyvä malli, kunnon kaavat ja työohjeet niin että työ eteni melkein kuin leikki. Noh, tunnustettava on että ekaksi puvusta meinasi tulla pieni-merenneito-pupu, koska vähän innokkaasti ompelin jalat yhteen ;-) Noh, purkaamalla siitä selvittiin. Ja resoreiden kannsa oli myös hieman hankaluuksia kun en oikein meinannut saada niitä oikein päin...

Positiivinen ompelukokemus, mutta ei tästä tapa kuitenkaan tule.

Tässä vielä lopputulos.

Ps. Meillä alkaa remontti olla pikkuhiljaa valmis. Enää yksi laminaattilevy lattiaan (loppuivat viime senteillä kesken), jalkalistat, hieman sähkötöitä ja kaappien kokoaminen. Sitten päästään muuttamaan uuteen makkariin ja päästään eroon pölystä ja pahvilaatikoista.