Nyt eletään ihan luksuspäivää... Meidän pojan vatsavaivat tuntuvat vähentyneen. Eilen ja tänään hän on ollut hetkittäin jopa tyytyväinen.

Toinen seikka, mikä tekee nimenomaan tästä lauantaipäivästä erityinen nautittavan on se, että Anders on taas kotona. Hän oli keskiviikosta perjantaihin Köpiksessä työreissulla ja minä taiteilin kotona näiden kahden hurjan kanssa. Välillä meinasi pinna katketa ihan lopullisesti, välillä huudettiin ja itkettiin kaikki; minä, Sofia ja vauva. Mutta hengissä selvittiin kaikesta huolimatta ;-)))))

Mun kiva pikkuveli?

Onneksi sain apuakin. Mummi vietti kanssamme yhden illan, torstaina Sofia vietti pari tuntia kummitätinsä kanssa ja perjataipäivää vietettiin ystävien mökillä Kirkkonummen Evitskogissa. Sofia sai leikkiä Rebeccan (4vee) kanssa uudessa hienossa leikkimökissä. Oli kyllä kaikenkaikkiaan rankka viikko. Sofia tuntui ehtivän jokapaikkaan ja varsinkin pahantekoon. Saldona ainakin yksi pöytätasoon liistrattu purkka (ei lähde irti..) ja yksi seinäpiirros mustalla tussilla ;-) Sekään ei lähde irti, mutta onneksi ei ole iso, ja maalilla sen saa piiloon. Pientä jäynää tyttö teki kokoajan, milloin oli vaipparoskis olohuoneessa haisemassa ja milloin kaikki viikon (lukemattomat&avaamattomat) sanomalehdet levitetty keittiön lattialle. Pientä kivaa..

Tänään elämä onkin pelkkää juhlaa kun kotona on kaksi aikuista ja takana hyvin nukuttu yö. Kumma on että kolmena edellisenä yönä ei nukuttu kunnolla; just kun sitä olisi eniten tarvinnut. Ei nukuttu ei, koska ihana pikku ukkelimme murisi, ähisi, kakkasi, ähki ja lopulta valvoi ihan iloisella mielellä muutaman tunnin siinä aamun sarastaessa ;-) Ja tästä nautimme joka yö... Onneksi Sofia ei herännyt. Hän nousi ylös vasta sitten kun vauva oli käynyt uudelleen nukkumaan. Heh heh, sanoo väsynyt äiti.

Viime viikonloppuna oltiin Inkoon mökillä. Oli työ ja tuska saada koko porukka kamppeineen ensin autoon ja sitten vielä veneellä perille asti. Kiittelin matkalla sitä että sentään vauvan maidot kulkee kätevästi mukana. Ensimmäinen tankkaus oli jo Kirkkonummen Prismassa ja toinen Barösundin lossissa ;-) Perille päästiin lopulta turvallisesti ja saatiin nauttia muutamia päivä lämpimistä kesäpäivistä.

Sofian päivät kuluivat hyvin ulkohommissa. Anders yritti saada uuden mökin rakennusprojektia taas käyntiin, mutta tehtävää hankaloitti pieni apuri..

Pitäisiköhän Sofian saada pienempi vasara?

Minä taas vietin päiväni pikku paketti kyydissäni, kun poika ei viihtynyt missään muualla kun sylissä. Puuhailua riitti, joten poitsu keikkui kantoliinassa lähes kokoajan. Sama meno on kyllä jatkunut tuon viikonlopun jälkeenkin. Tämä taitaa olla pojan mielestä maailman paras paikka, niin hyvin hän siinä viihtyy, on nukkunut muutaman tunnin päiväuniakin liinassa.

Ai niin, kesäkuun alussa käytiin siinä sydänultrassa. Kaikki oli kunnossa, joten meillä taitaa kaikesta huolesta hulimatta olla ihan terve poika! Ainakin hän kasvaa kovasti. Yhden kuukauden iässä neuvolassa paino oli jo 4960g ja pituuttakin 56,7cm.