Sofia (maireasti hymyillen): "Äiti kuule, sulla on nyt leikkiaika. Eiks ookin kivaa?"

Leikkiaikana sitten hoidetaan vauvoja, käydään kaupassa, työnnetään rattaita, keitetään ruokaa, kahvia ja vietetään synttäreitä. Joskus mennään uimahalliin (Antonin sänkyyn). Joskus lapset pitää viedä hoitoon hoitotädille, kun äiti menee töihin (siellä töissä kuulemma puhutaan tätien kanssa ja myös setien kanssa).

Välillä käväistään Huvitukki-konsertissa... ja Sofia on se täti, joka laulaa. Välillä leikitään Fröbelin palikoita, ja äiti saa olla se setä, joka hytkyy, Sofia soittaa kitaraa. Välistä Sofia saattaa olla Emmi (tv:n Nalle puh -sarjasta) ja "Äiti, sä saat olla PUH!". Joskus legoista rakennetaan koteja, missä asuu perheitä, äitejä, isiä ja lapsia, mummoja ja ukkeja. Talojen katoilla kasvaa kukkia.

Jokainen käteen osuva esine roolitetaan: Tämä palikka on äiti ja tämä lapsi. Tämä punainen kynä on tyttö ja tämä sininen on poika. Tämä porkkana on isä ja tämä omena on äiti ja tämä mandariini lapsi.

Meillä siis leikitään tyttöjen juttuja. Olenkin miettinyt mitä pojat oikein leikkivät? Jotain: "Nyt tää isä menee töihin. heihei ja sit riehutaan" ??? Sain jonkinlaista osviittaa tänä iltana surffatessani. Kiitos Niilo ja Niilon blogi! Nyt tiedän ainakin sen pojat saattavat rakentaa sellaisia juttuja joita ainakaan meidän tytöt (Tiina ja Sofia) eivät ymmärtäisi rakentaa.

PS. Tuohon eilisiltaiseen kirjoitukseen on lisättävä vielä se lieventävä asianhaara, että ei täällä ihan pelkästään vaaleanpunaisessa pumpulissa eletä. Tässä eräänä päivänä ajettiin autolla fafan luo ja yht'äkkiä Sofia huusi täysillä: "Pappa, stanna, pysäytä. Tuolla on sementbil, SEMENTTIAUTO. Titta! Mä näin sen, se oli punainen ja valkoinen". Myös moottoripyöriä bongaillaan ja "mönkkäleitä" eli mönkijöitä, joita löytyy lähistöllä olevan mopoliikkeen pihalta. Eilen Sofia pohti mopoilua: "Mullakin on sisällä mopo, mut ulkona ei. Mun pitäis valmaan ostaa yks mopo ulos."