Viikko vierähti sairastaessa. Nyt ymmärrän hiekkalaatikonreulla useasti kuullun ilmaisun "Me ollaan oltu sairaana". Ei siis niin, että lapset ovat olleet sairaana, vaan ME, tämä perheyksikkö, on sairastanut. Se yksikkö nimittäin sairastaa kauttaaltaan lasten ollessa kipeänä.

Silloin vanhemmat eivät nuku, he ovat kuilun reunalle ajettuja, kireitä kuin viulunkielet, valmiita livistämään ulos ovesta heti kun vain toisen silmä välttää. Lenkille, kirjastoon, kauppaan, ostamaan bensaa, viemään roskia, ihan mihin tahansa. He ärtyvät, tiuskivat ja ovat huonotuulisia. He saattavat lähettää kiukkuisia kirjeitä asiakaspalveluihin ja saattavat jopa ottaa yhteyttä television ohjelmapäivystykseen ja haukkua päivystäjän, kun oma suosikkiohjelma (lue henkireikä) jää tauolle. Äidit soittelevat kohtalotovereilleen maratonpuheluita ruoanlaiton, kakkapyllyn pesun, leikin ja pyykin keskeltä ja syövät kilokaupalla suklaata lohdukkeeksi. Isät, (tai tasa-arvon vuoksi, perheen työssäkäyvät jäsenet) tööttäilevät auton torvella "urpoille" autoilijoille ja lounasravintolassa valittavat salaattipöydän yksipuolisuudesta ja nahistuneista salaatinlehdistä (ihankun salaattia söisivät...).

Heidän on pakko purkaa ahdistuksensa jonnekin sillä he ovat VÄSYNEITÄ. He eivät saa nukkua sitäkään vertaa mitä normaalisti. Ja heidän on siedettävä normaalin kiukuttelun lisäksi jatkuvaa narinaa, mikä on toisaalta ymmärrettävää, sillä kipeänä olohan on ärsyttävää.

Olin jo kirjoittamassa että onneksi meillä ollaan menossa jo parempaan suuntaan. Sofialla ei ole ollut kuumetta lauantain jälkeen ja yskä ja nuhakin ovat menossa parempaan suuntaan. Anton puolestaan on ollut tasaisen nuhainen kokoajan, torstaina oli ainoa kuumepäivä. Paitsi... nyt hän valittaa jatkuvasti ja haluaa vain retkottaa sylissä. Niinpä mittasinkin kuumeen, tulos: 38,7 astetta. Kiva kiva. Taidetaan lähteä taas lääkäriin. Jos haukkuisi vaikka vastaanottovirkailijan...

Yhdet kiitokset lähetän. Kiitos Satu Sopanen ja Huvitutti! Ilman teitä olisin vieläkin väsyneempi.

Ps. Anders ei tööttäile eikä valita lounasravintolassa. Kuvittelin vain itseni hänen asemaan...