Tästä se lähtee. Tervetuloa seuraamaan meidän elämää.

Tämän päivän uusi ihme on pesukone. Se on sellainen sivustatäytettävä jonka luukusta näkee kun paidat ja pyyhkeet ja housut vilistää silmissä ja rullaavat ympyrää. Sofia istui koneen edessä silmät ihmetyksestä ympyräisinä ja välillä taputti pienillä käsillään innostuksesta. On se ihmeellinen; Sofiasta pesukone ja äidistä Sofia. Äi täi täi täätää...

Mummolla oli Kevätkujalla myös sivustatäytettävä ihmeellinen kone. Matonreunalla oli kiva istuskella (ja heilutella jalkoja) ja katsella kun eri värit sekoittuivat harmaaksi massaksi kun vauhti kiihtyi. Nenässä tuoksui lihapullat ja kädet oli mullassa, koska juuri aiemmin oli naapurin pojan kanssa salaa vaihdettu muurahaisen munia aidan raosta, siitä vaahteran takaa. Jostain syystä mä en olisi saanut leikkiä sen pojan kanssa.

Mummo on ollut taas mielessä, ehkä siksi kun on niitä häitä suunniteltu. Ja itsekkäästi ajattelen että mummo olis halunnut olla läsnä just Mun häissäni. Varmaan olisi halunnut olla kaikkien lastenlastensa juhlissa. Mutta tässä blogissa onkin kysymys vain minusta (ja ehkä vähän Sofiasta ;-) Toissa yönä näin unta että oltiin kirkossa ja mummo ja vaari istui rivissä ja mä ajattelin että näkeeköhän noita kukaan muu, kun nehän on kuolleita. Mummo hymyili mulle rohkaisevasti koko kasvoillaan ja silmillään. Ja mä liehuttelin hääpuvun helmoja. En muista yhtään että millainen se puku oli, olisi pitänyt katsoa tarkempaan niin olisin saanut vinkkiä että millainen olisi hyvä. Se on nimittäin vaikeaa, se hyvän puvun löytäminen.

Sofia on myös tänään keksinyt kivan leikin. Pyykkejä on hauska repiä alas kuivaustelineeltä, olispa mustakin, niin ne pyykit ei roikkuisi montaa päivää kuivumassa. Tän kotiäitiyden miinuspuoli on just nämä kotityöt. Mä en ole mikään pikku kotihengetär eikä musta ole mukavaa pyyhkiä pöytiä ja pedata sänkyjä tai muutenkaan pitää yllä järjestystä. Mutta kyllä mä yritän. Silti tapahtuu näitä Andersille harmaita hiuksia aiheuttavia asioita, kuten että hänen kalsarinsa on keskellä makuuhuoneen lattiaa kun meidän äiti, siis Sofian mummi, tulee kylään. Enkä mä ollut ollenkaan huomannut niitä vaikka muuten yritin laittaa asunnon "edustuskuntoon".

Noh, nyt se pesukone lopetti hyrinän. Kai tässä on alettava hommiin. Kuivuneet pyykit kasaan sohvalle ja uudet kuivumaan. Sitten me tytöt lähdetään ulos keinumaan.