Onpa aika vierähtänyt nopeasti... Niihän se joulukuu yleensä menee. Sofia on tässä kirjoitustauon aikana saanut yhden etuhampaan ja ilmeisesti toinenkin on puhkeamassa ihan näinä päivinä. Yöt on tosi levottomia, tyttö herää noin tunnin välein... yleensä aamuyöstä viiden maissa alkaa äitiä väsyttää se pomppiminen niin paljon että loppuyö nukutaan vierekkäin ja unet sitten jatkuvatkin yleensä puoli yhdeksään asti ja jopa pidempäänkin. Kai sitä täytyy nukkua aamulla kun yöllä pitää pomppia pinnasängyn laidasta kiinnipitäen ;-)

Joulu meni meillä tosi mukavasti, oltiin ihan kotosalla. Mä tosin olin töissä aattoa edeltävän yön ja se kyllä tuntui aattona pienenä väsymyksenä ja siinä että ruoka ei oikein maistunut. Muuten jaksoin yllättävän hyvin. Jouluvieraina meillä oli Sanna-siskoni sekä Vesa & Elmo, mun äiti ja pikkuveljeni Jussi. Aattona käytiin äidin ja Sannan kanssa viemässä Espoon tuomiokirkon hautausmaalle kynttilän palamaan. Keli oli kyllä aivan hirveä. me oltiin kuin uitetut koirat kun tultiin kotiin siltä retkeltä. Sitten syötiin hyvin ja paljon ja vielä ennen lasten nukkumaanmenoa joulupukki piipahti tuomassa SUUREN kasan lahjoja.

Sofiaa vähän pelotti tämä rokahtava joulupukki, joten äidin piti lohduttaa.. Elmo taas vaan naureskeli päästessään pukin syliin.

Joulupäivänä Sanna perheineen jatkoi jouluretkeään Rautakorpeen ja meidän perhe lähti famon ja fafan luo nauttimaan joulutunnelmasta. Tapanina mulla alkoi taas arki kun menin iltavuoroon töihin. Sielläkin on kyllä ihan oman joulutunnelmansa ja melkein mielellään käykin myös jouluisin piipahtamassa duunissa. Olenhan niiin monta joulua viettänyt töitä tehden silloin ennen.. entisessä elämässä.

Anders on nyt tämän väliviikon lomalla joten me voidaan nautiskella pitkistä aamuista ja yhdessäolosta. Sofia tykkää leikkiä uusilla hienoilla leluillaan joita pukki toi just sopivasti. Ei onneksi liikaa, siinähän menisi ihan pienen tytön pää pyörälle. Näillä leluilla on hauska leikkiä ja huudella väliin "okko okko" Se on siis Sofian uusi sana joka tarkoittaa kaikkea mahdollista joulukuusesta vauvanukkeen ;-) Joulukuusi oli Sofian mielestä muuten aivan mahdottoman jännä juttu. Aattoaamuna herätessään ja kuusen nähdessään hän istui kuusen edessä noin 10 min ja taputti ja nosteli käsiään ilmaan ja huuteli "ooh!" Ja välillä taputti mahaansa innostuksesta.. Ihana joulukuusi!