sunnuntai, 28. maaliskuu 2010

Pääsiäistä odotellessa

Virvon varvon tuoreeks terveeks...

tiistai, 23. helmikuu 2010

Sofia 5 vuotta

Kiitos kaikille korteista ja paketeista!

keskiviikko, 10. helmikuu 2010

Synttärihuumaa

Aamukammassa kohti kaverisynttäreitä on enää 7 piikkiä. Jännitys tiivistyy. "Tuokohan Ellen sateenvarjon? Jos se tuo niin mä voin antaa ton vanhan Iltsulle" ym. pohdintoja käydään harva se ilta. Olemme myös googlanneet yhdessä synttärikakkuja ja vielä on vähän arvoitus, miltä se tulee näyttämään. Eräänä iltana pystyssä oli kutsukorttitehdas. Tässä lopputuloksia:

Sukulais- ja kummikutsut ovat sitten ihan oikeana synttäripäivänä. Tervetuloa!

 

tiistai, 26. tammikuu 2010

Vuosi 2009

Vuosi 2010 on jo hyvässä vauhdissa, ja ehkä vihdoin on aika pistää purkkiin edellinen vuosi ;-) Nyt kun vihdoin ehdin.

Vuosi 2009 alkoi jännittävissä merkeissä kun minä palasin virallisesti, kokopäiväisesti, töihin. Sofia oli jo syksyn ajan harjoitellut muutamana päivänä viikossa päiväkodissa oloa ja jatkoi siten tutussa ryhmässä. Anton puolestaan ei saanut paikkaa samasta päiväkodista vaan hänelle oli tarjolla hoitopaikka toisesta dagiksesta valtavan suuresta ryhmästä(17 alle 3-vuotiasta).

Onnen kaupalla löysimme kuitenkin yksityisen perhepäivähoitajan, jonka luokse Anton pääsi hoitoon. Antonin hoitoura alkoi kivuttomasti, olin pelännyt pahinta, koska Sofialle päivähoidon aloittaminen on ollut tosi hankalaa, mutta tosiaan viikon verran Antonilla alahuuli vähän vapisi kun hän jäi ”Tajjan” luo, mutta mitään itkua tai raivareita ei tullut.Omalta osaltaan helpotusta hoitoarkeen toi minun vuorotyöni; kevään aikana lapset eivät olleet hoidossa yhtenäkään viikkona viitenä päivänä, vaan kotipäiviäkin mahtui joukkoon.

Kesää odotettiin kovasti, koska edessä oli ensimmäinen kesä omassa mökissä. Tosin vähän intoa laimensi se, että tiesin itse viettäväni kesän pääasiassa Pasilassa, koska lomaa ei ehtinyt kertyä. Mutta muu perhe kyllä nautti meri-ilmastosta täysin rinnoin.
 
Mökille meidät myös jumitti se seikka, että lapset sairastivat käytännössä koko kesän. Ensin Sofia sai vauvarokon, sitten molemmat vesirokon jälkitauteineen, Anton sai vauvarokon heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa ensin Sofia sairasti enterorokon ja sitten Anton. Ei siis paljon liikuttu ihmisten ilmoilla, mutta sairastaminen ei toisaalta ollut tuskaa koska mökillä voitiin olla ulkona.
 
Syksyllä sitten Anton pääsi samaan päiväkotiin Sofian kanssa. Jo ensimmäisenä päivänä lapsia haettaessa yksi hoitajista sanoi, että Anton on oikea päiväkotipoika, ei mitään ongelmia: ”Anton on poika, josta näkee että hän kyllä selviää elämässään. Hän tulee huoneeseen, ottaa tilansa, hymyilee kaikille, täältä tullaan maailma!” Tuntui äidistä hyvältä, mutta sellainenhan Anton on.  
 
Nyt loppusyksystä olemme sitten saaneet tutustua myös uhmaikäiseen Antoniin, joka osaa myös raivota.. Yksi Antonin vallankäyttöyritys on karjuntaitku. Hän räpyttelee pitkiä ripsiään:” Mua itkettäääääää”. Sitten pitää kaivaa esille unirätti johon suuret kyyneleet kuivataan. ”Mulla on silmissä vettä”. Antonin raivarit eivät vaan tunnu niin raskailta kun Sofian. Ehkä se johtuu siitä, että äitikin on kasvanut ja kestää taas enemmän.
 
Anton haluaa joka ilta laulaa Ihhahhaa -laulun. Hepo kantaa aina vuorollaan: Sofiaa, mammaa, pappaa, Sannaa, Vesaa, Elmoa, Ilonaa, Jussia, Minniä, Peppiä, Ronjaa, Eriniä, Martinia, Fridaa, Jontea ja Petteriä. (Jonte ja Petteri ovat Andersin kavereita, ja jostain syystä Anton listaa heidät joka ilta laulun loppuun ;-) Anton tykkää muutenkin laulaa. Usein iltasadun sijaan hän haluaa, että lauletaan laulukirja läpi.
 
Puhetta Antonilta tulee reippaasti sekä suomeksi että ruotsiksi. Tällä hetkellä ehkä ruotsi on vähän vahvempi, varsinkin leikkikielenä. Sofian kanssa he puhuvat ruotsia. Se varmaan johtuu päiväkodista ja siitä että ruotsi on myös Sofian leikkikieli.
 
Sofia puolestaan on kasvanut isoksi tytöksi. Päiväkodissa on paljon kavereita. Sofian ryhmässä on tosi monta samanikäistä tyttöä ja leikit sujuvat kivasti. Kotikaveri Tua muutti puoleksi vuodeksi Saksaan isän työn perässä, joten kotipihalla ei täll hetkellä kavereita ole, mutta toisaalta päiväkotipäivät ovat niin pitkiä, että eipä sitä iltaisin jääkään aikaa pihaleikeille. Sofia listaa parhaiksi kavereikseen kuitenkin serkut: Elmon ja Ronjan.
 
Syksyn ajan lapset kävivät aina tiistaisin jumpassa. Sofia oli 4-6 –vuotiaiden ryhmässä ja Anton vanhempi-lapsi-jumpassa. Anders hoiti jumpat ansiokkaasti, koska minulla iski juontovuoro melkein joka tiistaiksi ja pääsin kotiin vasta viiden maissa. Jumppa oli tärkeä molemmille; Sofia nautti ihan täysillä ja Antonkin oppi syksyn mittaan seuraamaan Eva-Lotan ohjeita ja pysymään hommissa mukana ryhmän pienimpänä. Sofia opetteli syksyllä kiivaasti kärrynpyörää ja käsinseisontaa. Se harmittaa, että taaksepäinkuperkeikka ei vielä suju, koska päiväkodin Liam-poika sen osaa…
 
Oman haasteensa syksyyn toi meille kaikille uuden ruokavalion opettelu. Antonin löysä vatsa ja Sofian pulauttelu pahenivat, ja nyt molemmat ovat täysin maidottomalla dieetillä. En tiedä johtuivatko vatsavaivat siitä, mutta nyt tilanne on vähän parempi. Anton tosin ripuloi vieläkin aina silloin tällöin. Aika helppoa on nykyisin välttää maitoa. Kaupasta löytyy tosi hyvin vaihtoehtoisia tuotteita, kauramaitoa, kaurakermaa, soijatuotteita jne. Ihan vinkkinä muillekin: kauramaidolla saa tosi hyvä lettuja ja myös makaronilaatikko on kauramaidosta tehtyä kuulemma tosi makoisaa. Sofialta tutkittiin loppuvuodesta vatsanportin toimintaa ja se näyttäisi olevan kunnossa, joten eiköhän se maito ole se syypää. Antonilla taas epäilemme maidon lisäksi kananmunaa, koska maidoton ruokavalio ei ole täysin poistanut ripulia.
 
Vuosi 2010 on alkanut tasaisen arkisissa merkeissä. Anders on tosin sairastanut melkein koko alkuvuoden, nyt näyttää jo paremmalta. Keuhkoputkentulehdus näyttäisi vihdoin olevan ohi. Nyt puolestani minä itse olen flunssan kourissa kotona. Korvat paukkuu ja päätä särkee, nenä vuotaa ja silmiä kirvelee; oikea perusflunssa. Toivottavasti se menee ohi nopeasti, sillä olemme lähdössä viikon päästä Tahkolle ystäväperheiden kanssa viettämään ulkoilu- ja hiihtolomaa.
 
Nyt kun on ollut näin hieno talvi, vähän ehkä liian kylmä tosin, olemme päässeet hiihtamään ja luistelemaan oikein kunolla. Muutamana viime talvenahan täällä etelässä on ollut aika hankala harrastaa talviurheilua. JOulupukki toi onneksi Sofialle uudet sukset, joilla on hyvä hiihdellä, ja Anton sai sitten Sofian vanhat.
 
Tässä muutama kuva joulun seudulta ja alkuvuodesta:
 
Joulu on vakava juhla ;-))
 
Luistelija heitti välillä pitkäkseen ja teki enkeleitä Sorsajoen jäälle. Rautsikassa oltiin joulun jälkeen.
 
Pulkkamäessä Rautsikassa. Ukki oli tehnyt hyvän mäen joka laski Sorsajoen jäälle, missä oli myös luistelurata. Oikeaa kanavaluistelua ;-))))
 
Tässä iloinen hiihtäjäkolmikko huiskuttaa Leppävaarassa hyviä hiihtokelejä kaikille Olgan lipaston lukijoille!

torstai, 19. marraskuu 2009

Kättä päälle!

Tämä on hauska sopimus. Lapsi saa päättää mitä haluaa aikuisen kanssa tehdä, siitä tehdään kirjallinen sopimus ja lyödään kättä päälle. Ja sitten ihan oikeasti tehdään se mitä on luvattu ;-) Itse en ole vielä ehtinyt sopimusta tehdä(suutarin lapsella ei ole kenkiä jne) mutta lupaan raportoida meidän sopimuksista kunhan ne siis saadaan tehtyä.

www.evl-slk.fi/hankkeet/katta_paalle!/

Kommentoikaa mitä teidän lapset sitten halusivat, olisi hauska kuulla!